CD, the old friend

Olen keksinyt pyörän uudestaan ja rakastunut CD-levyihin uudelleen.

Nykyään musiikkia kuunnellaan biisi kerrallaan. Tätä ilmiötä on tietenkin edesauttanut se, että kappaleita saa ladattua netistä, niin laittomasti kuin laillisestikin. Levyillä biisit eivät muodosta kokonaisuutta, käsittelevät korkeintaan samaa teemaa.

Toista oli noin vuosikymmen sitten. 

Hyvä on, tämä oli yleistystä. Seassa oli ehkä ripaus paatostakin. Mutta siitä huolimatta CD-levyt ovat mahtava keksintö. 30-40 minuutin pituiselle kiekolle saadaan puristettua tunteita laidasta laitaan, ehkä kokonainen tarina alun hahmoesittelyineen, vauhdikkaine juonenkäänteineen ja kliimaksiin huipentuvine loppuineen. Kun on ladannut läjäpäin levyjä koneelle ja kuunnellut jokaiselta säännöllisesti vain muutamaa biisiä - kuten itse myönnän viime aikoina lähinnä tehneeni - hahmottaa kappaleet eri tavalla kuin jos kuuntelee ne levyltä muiden albumin kappaleiden joukossa. Ja levyä kuunnellessa tulee kuunneltua niitäkin biisejä, jotka sekoitustyylillä kuunnellessa helposti skippaa, ja niistä voi löytää uuden musiikillisen rakkauden. 

Toiseksi, CD-levyjen kansitaide. Tarvitseeko siitä edes puhua? Vinyylit ovat omaa luokkaansa, mutta monet CD-levyt yltävät samalle tasolle.

Kolmanneksi, musiikista pitää maksaa. Musiikista pitää haluta maksaa. Artistien työtä pitää kunnioittaa. Se tuntuu unohtuneen tässä maailmassa kokonaan. On helppo kuvitella, että isot artistit ovat jo valmiiksi rikkaita, joten niiden levyjä voi vapaasti latailla netistä. Jos miljardi maailman ihmisistä ajattelisi noin, pian ei olisi enää isoja, rikkaita artisteja, joita kuunnella. 

Automusiikki 

Niin, mitä on automusiikki? Automusiikiksi (tai ajomusiikiksi) kutsun musiikkia, jota on erityisen ihana kuunnella CD-levyltä ajaessa. Sellaista musiikkia minulle on muun muassa Deep Purple, Nirvana, Foo Fighters, Ramones, AC/DC ja Green Day. 

Palan halusta päästä tuhlaamaan rahojani uusiin levyihin, vaikka viimeisimmän ostokseni tein maanantaina...

Siitä puheen ollen:

Automusiikkia parhaimmillaan. Suosittelen kuuntelemaan.

Vielä joskus hankin sen vinyylilevysoittimen ja kasan vinyylejä. Tuntuu, että olen syntynyt kokonaan väärälle aikakaudelle...